Kohtuus lienee sana, joka sopii kuvaamaan minua äärimmäisen harvassa asiassa. Näin olen joutunut toteamaan valitettavasti useammin kuin monesti.
EU-kääntämisen kurssiin lukiessa päähän pälkähti tänään kesän matkasuunnitelmat, ja enköhän samalla tajunnut, että olen viime aikoina jättänyt lehtien ja erityisesti matkailulehtien seuraamisen todella vähiin.
Lähes olemattomiin on jäänyt myös muun printtimedian seuraaminen – mikä ei ole kääntäjälle tai kenellekään muulle tekstialan työläiselle mikään loistava meriitti. Huomaan tämän puutteen lähes aina, kun eksyn kirjaston lehtienlukusalin hyllyjen äärelle: maailma pullollaan mielenkiintoista tietoa – mutta missä minä olen sillä välin taas haahuillut! Onneksi lukeminen on periaatteessa sellainen asia, jonka saa aika nopeasti omaan tahtiin kiinni.
--
Kirjasto on tosiaan yksi niistä paikoista, jotka jaksavat hämmästyttää minua kerta toisensa jälkeen aikaansaamallaan itsehillinnän puutteella. Vaikka lähtisin sinne hakemaan vain yhtä kirjaa tai lehden numeroa, palaan sieltä todennäköisesti kassit pursuten kaiken maailman aineistoa. Niin kävi tälläkin kertaa...
Lähdin hakemaan Mondoja, mutta kannoinkin kotiin puolet kirjaston lehtiarkistosta... DVD-hyllyjen ohi kävellessä silmä osui muutamaan mielenkiintoiseen elokuvaan, jotka nappasin varmuuden vuoksi mukaani. Olin jo täyttänyt kassin äärimmilleen lehtiä ja DVD:itä, ja olin valmistautumassa kotiin lähtöön, kun silmä vielä osui valokuvaosaston hyllyyn. Kolmoispistejonoa toisensa perään...
Tämä kyvyttömyys keskittyä tasan yhteen asiaan ja vastavuoroinen kyky innostua lähes kaikesta vie minut vielä turmioon (tai vaihtoehtoisesti se on suurin lahjani).
--
Varmaa on ainakin se, ettei lukeminen lopu ainakaan vähään aikaan taas kesken.






Ei kommentteja:
Lähetä kommentti