Kiitollinen maanantai: Lepo

Kahvi aktivoi, kardemumma tasapainottaa kofeiinin potkua.

Heräsin maanantaihin myöhään, kun valvoin taas vahingossa edellistä blogitekstiä kirjoittaen myöhään. Kokemus on kuitenkin opettanut, että unesta ja levosta tinkiminen kostautuu - usein jopa enemmin kuin myöhemmin - joten nukuin suosiolla niin kauan kuin tunsin heräämisen vielä tuskaiseksi. Nukun säännönmukaisesti vähintään ne 7-8 tuntia yössä, riippumatta siitä, mihin aikaan olen mennyt nukkumaan.

Olen kiitollinen siitä, että ajankäyttöni on täysin omissa käsissäni, kuten myös työni hedelmät.

Rahat on taas näin loppukuusta loppu, joten veronpalautuksia (edelleen) odotellessa... Laitoin kotona ruokaa (onneksi on kuiva-ainekaappi täynnä idätettäviä papuja, herneitä, riisiä ja kaikenlaisia säilykkeitä, juuri näiden loppukuiden varalle). Päivä venyi siis entisestään. Salille lähtökin jäi, mutta onneksi kotonakin on tekemistä (aina voi lukea) ja salille ehtii huomennakin ennen luentoa. Pimeänä vuodenaikana väsyttää selvästi enemmän kuin valoisana. Ja raskas ruoka väsyttää enemmän kuin tuoreiden salaattien syöminen. En ole yllätyksekseni silti keittänyt kahvia kotonani kokonaisiin kuukausiin, ei vain ole tehnyt mieli. Tänään kuitenkin poikkesin kaavasta. Muuten olisin lounaan jälkeen nukahtanut kirjan ääreen, mitä en siis halunnut tehdä.

Kofeiiniherkille kahvin ystäville samalla vinkiksi, että jos kahvinpurujen joukkoon heittää lusikankärjellisen jauhettua kardemummaa (ilokseni olen löytänyt luomukaupoista Sonnentorkin jauhettua luomukardemummaa), kofeiini potkii vähemmän ja sen vaikutusaikakin lyhenee. Maito oli itseltäni tänään lopussa, mutta tiedän edellisistä kokemuksista sen, että kardemummamaitokahvi piristää vielä kymmenen aikaan illalla sopivan verran, että jaksaa lähteä kavereiden kanssa ulos, mutta yhden kahden aikaan alkaa myös jo väsyttämään sen verran, että kellahtaa kahvinjuonnistakin huolimatta kotiin tullessaan suoraan sänkyyn. (Minulla on ollut sellaisiakin kokemuksia maustamattoman kahvin juonnista liian myöhään illalla, etten ole saanut koko yönä unta. Kello kuuden aikaan aamulla onkin sitten kiva tuskailla, että väsyttäisi, muttei saakaan edes halutessaankaan unta... Kardemummakahvin kanssa en ole koskaan kokenut tätä ongelmaa.)

Tänään siis kikkailin taas stimulanttien (kofeiini) ja rauhoittavien (kardemumma) aineiden kanssa päästäkseni uppoutumaan hetkeen ja tehostin vaikutusta hetkeä tukevalla lukemisella. Kirjat valitsen aina vallitsevan tunteen mukaan. Miettikää nyt, kuinka paljon Che Guevaran päiväkirjojenkin lukeminen poikkeaa Coelhon tarinoiden tunnelmasta. Kumpikin palvelee tarkoitustaan. Ei kaikkina hetkinä, vaan valittuina.

Rauhoittavaa lukemista.

Vahvistusta.

Tämän viikon henkilökohtaiseksi teemaksi olen ottanut kiitollisuuden (ja ehkä vähänkin levonkin, uskon että ne kulkevat osittain myös käsi kädessä). Olen hautonut ajatusta teemapostauksen tekemisestä. Katsotaan, jos se kirjoituttaisi vielä itsensä kauttani.

Sillä välin huomaan, että tällekin viikolle on luvassa paljon asioita, joista voin jo etukäteen olla iloinen. Viikonlopusta olen kiitollinen siitä, että löysin aikaa ystäville ja perheelle. Tällä viikolla olen kiitollinen siitä, että näen edessä lisää aikaa samalle asialle.

Ei ole parempaa asiaa kuin löytää aikaa itselleen ja sellaisille asioille ja ihmisille, jotka saavat olosi hyväksi ja rennoksi - ja kauttaaltaan onnelliseksi. :)