Yleisen käsityksen mukaan Turku on kirpputoriparatiisi. En menisi väittämään vastaankaan. Täydellistä uutta kotia sisustavalle retrohipsterille!
Tämän lauantain pyhitinkin siis rakkaan ystävän tapaamiselle ja perusteelliselle kirpputorikierrokselle, in search of fuuurniture... Kierrettiin läheinen Pelastusarmeijan, Mikaelin kirkon takana sijaitsevan ja aivan naapurissa kököttävän UFF:n putiikit. Kolme, neljä tuntia hujahti kuin siivillä.
Tästä voidaan päätellä, että: kirpputorit + ystävät = paras yhdistelmä. Vielä parempaa, kun liikkuu visionäärin seurassa, joka hiffaa minkälaista ilmettä haetaan. Piirrettiin suunnitelmat, jotka ovat yhtä ♥:a.
Yhtä mittaan kuin visio tarkentuu ja materialisoituu olen verrytellyt vähän myös elävää keittiötä. Tänään lähti itämään vähän kaikkea: papua, siementä ja jyvää. Aiemmin viikolla käytin vikatkin kaakaovoin jämät tummaan carob-suklaaseen. Oliko muuten taivaallista? Entä eikö olekin mukavaa hämmentää ihmisiä: "Teitkö nämä siis oikeasti itse??" Ja tasan yhtä vaikeaa ja tyypilliselle kaupunkilaisluonteelle hämmentävää kuin tuntemattomalle vastaantulijalle hymyileminen.
Koskas tosiaan pääsisi vihdoin järkkäämään ne jotkut mukavat pikku illanistujaiset...?
P.S. Minulla on myös aikamoinen kasa cd-levyjä myynnissä. On The Killersiä, Lemonatoria, Wolfparadea ja Totoa. Kooksia, Rasmusta ja Porcupine Treetä.
Sieltä vain bongailemaan. Nyt lähtee halvalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti