Espanja voitti sunnuntaina jalkapallohistoriansa ensimmäisen maailmanmestaruuden, eikä sitä voinut olla huomaamatta Barcelonassakaan.
Sain päivää aiemmin hostellistani vinkin, että ottelu kannattaa katsoa Plaza Españalla, jonne pystytetään tapahtumaa varten jättinäyttöjä, ja sinnehän sitten tietenkin suuntasin. Erään ystävällisen amerikkalaispojan kutsusta liityin otteluiltana noin reilun kymmenen muun hostellivieraan seuraan. Seurue koostui lähinnä australialaisista ja amerikkalaisista. Jaoin muuten hostellihuoneeni erään uusi-seelantilaisen parin kanssa. Kaikki vaikuttivat kierrelleen Euroopassa suhteellisen paljon. Uusi-seelantilaispari oli asunut Irlannissa vuoden ja tienannut terveysalan hommissa mukavasti, olivat kiertäneet jonkin verran Pohjoismaissa ja haaveilivat jonain päivänä asuvansa Norjassa muutaman vuoden.
Edellä mainittu amerikkalainen tarjoutui muuten ystävällisesti soittamaan puolestani varmistuspuhelun Alicanten couchsurfing-emännälleni, mikä oli hyvä, sillä olen saanut täällä perillä muutenkin harjoitusta espanjan ymmärtämisessä. Tunnen itseni Lolan kanssa välillä aika avuttomaksi. :D Tältä (malesialaisista) serkuistani varmaan tuntuu, kun he puhuvat englantia minun kanssani.
Barcelonassa Güellin puiston läheltä ostettu hellehattu hukkui jonnekin välille Barcelona-Alicante, mikä ei sen kummemmin sureta, mutta osoittaapahan taas sen, kuinka turhaa on haalia matkaan mitään ylimääräistä - ei se kuitenkaan pysy mukana.
Tapaan torstaina AEGEE-ryhmän, jonka seurassa alkaa neljän kaupungin 10-päiväinen kiertue. Nuoria joka puolelta Eurooppaa, tarkoituksena eurooppalainen kulttuurivaihto, kesäyliopiston (SU ALC 2010) puolivirallisena agendana on jotain tyyliin baila, baila, baila con muchos fun in the sun.
Tässä on muutama päivä aikaa ottaa rennosti, mikäli nyt vain millään kykenen. Nukuin tänään sentään puoli yhdeksään saakka... Päivällä kävin pienellä kierroksella kaupungin keskustassa, hain kaupunkikartan, ostin espanjankielistä lukemista; vietin paljon aikaa El Corte Inglésin viileässä kahvilassa, joka tarjoaa asiakkaiden käyttöön ilmaisen netin. Sain muuten kirjoja katsellessani muistutuksen kauan kadoksissa olleista kuukautiskivuista. Rupesi vihlomaan ja särkemään niin, että kipua helpottaakseen piti kumartua haukkomaan henkeä. Kipu onneksi heltisi ilman särkylääkkeitä, kun hetken keskityin rentoutumaan ja hengittämään vapaasti. (Syytän kivuista tietenkin aiempien viikkojen epämääräistä ruokavaliota - mutten toki sulje pois helteidenkään mahdollista vaikutusta.)
Mutta mutta, Alicantessa on nättiä. Luulen saavani täällä juuri sitä, mitä tällä hetkellä kaipaan. Rauhaa, lepoa, tarpeeksi virikkeitä ja loppuun asti uuvuttavia päiviä. Tyhjinä hetkinä (kun ei muutakaan jaksa) ajatukset saavat vaeltaa juuri niihin asioihin, jotka jostakin syystä palaavat mieleen kerta toisensa jälkeen. Ne eivät avaudu, ellei niitä pysähdy tutkimaan.
Muuten: Olen ihastellut täällä espanjalaisten naisten kapeita nilkkoja ja pohkeita, ja keksin tänään, miten saisin itsekin samanlaiset: paljon, paljon kävelyä (tuntikausia päivittäin, ennemmin kuin juosten tai hölkäten tehtyjä lenkkejä) ja miinuskaloreita. (Ottakaa tämä tietenkin huumorilla, rakkaat!)
Alicantesta on luvassa lisää kuulumisia myöhemmin, mikäli vain millään saan aikaan näistä päivistä kirjoittaa.
[ja ei en oikolue tai editoi tätä tekstiä enää; se saa olla mitä se on tällä hetkellä; minua väsyttää ja haluan tehdä paljon muitakin asioita :)]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti