Tai ei se nyt itsessään ole se erityisesti mainitsemisen arvoinen asia, jota tarkoitan, vaan se, että ilmoittauduin festivaaleille mukaan Eetti ry:n vapaaehtoiseksi.
Oikeudenmukaisen maailmankaupan puolesta toimiva Eetti pitää Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatietorilla järjestettävillä kaksipäiväisillä festivaaleilla sekä tietoa jakavaa kampanjapöytää että Reilun kaupan kahvilaa. Satuin törmäämään FB-virrassa tähän linkkiin. Vapaaehtoiseksi voit ilmoittautua vielä 7.5. asti. Siis aivan juuri sinäkin. :)
--
Menneinä vuosina olen mm. suomentanut nettisivuja ja kampanjavideon, ollut SOS-lapsikylässä ohjaajana sekä kiertänyt vierasta maata kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön kanssa. Kotimaassa olen seurannut paikallisen Amnesty International -ryhmän toimintaa ja tarkkaillut muuta paikallista poliittista ja kulttuurista toimintaa, ja huomannut, että ainakin isommissa kaupungeissa järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan ei ole lainkaan vaikea päästä mukaan. Helppojakin keinoja löytyy (vaikka etätyönä), jotka eivät vaadi välttämättä ollenkaan suurempaa panostusta. Palkintona on usein kuitenkin tunne siitä, että on osana suurempaa liikettä tai ryhmää, joka tekee yhteisön ja yhteiskunnan eteen omaa merkittävää työtään.
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että vapaaehtoistyön ohessa oppii usein paljon sellaista, mihin ei välttämättä olisi muuta kautta tutustunutkaan. Sillä tavoin kerää helposti myös odottamattomalla tavalla arvokasta elämänkokemusta, jonka todellisen arvon saattaa ymmärtää joskus vasta vuosikausia myöhemmin.
Nyt aivan uusimpana juttuna (tämän Maailma kylässä -tapahtuman lisäksi) keksin, että voisin ryhtyä kesällä paikallisen Kirjakahvilan päivystäjäksi, ja otinkin pian yhteyttä kahvilan päivystysvastaaviin. Vuoroja tehdään käsittääkseni yksi kaksituntinen per viikko ja työn luontoisetuihin kuuluu eväs ja satunnaisiin erikoistapahtumiin osallistuminen. Olen käynyt nauttimassa Kirjakahvilan reilusta kahvista, vegaanisista herkuista ja lämpimästä ilmapiiristä jo vuosien ajan asiakkaana, mutta olisi kiva olla osa myös paikan taustatoimintaa – nyt varsinkin kun asun aivan paikan vieressä!
Pitäkäähän tekin silmät auki kaikenlaisille tilaisuuksille. Oppia on tarjolla joka nurkan takana!
Tulkaa myös 26.5.-27.5. Maailma kylässä -festareille! Ties vaikka tekin saisitte sieltä ajatuksen, joka muuttaisi vielä elämänne suunnan. (Huiman vaikutuksen elämääni tehneeseen Kolumbiaanhan minut alunperin vei Maailmanvaihto ry, jonka esitteen kannoin kotiin kesällä 2009 juuri Maailma kylässä -tapahtumasta! ;))
Mukava lukea tästä! Täällä kun ei ole sitä vapaaehtoistyön kulttuuria, vaikka TARVETTA on ihan mielettömästi. Ajatellaan että se on "hankalaa", "en jaksa kuluttaa aikaani moiseen", "yhteiskunnan pitäis maksaa siitä".. Pöh!! Miksi kukaan EI haluaisi kehittää ympäristöään, käyttää aikaansa oikeasti hyödylliseen ja tuntea itsensä tarpeelliseksi, ja mikä parasta, oppia vaikka mitä itsestä ja muista? Vaihtoehtoja on kuitenkin niin paljon, että kenelle tahansa luulisi löytyvän omiin voimiin ja resursseihin sopiva jobi :)
VastaaPoistaNiinpä! Ja senkin voisi koettaa muistaa, että hyödyllistä vapaaehtoistoimintaa - tai sanotaan vaikka hyödyllistä kansalaistoimintaakin - voi harrastaa paljon pienemmissäkin yksiköissä kuin suurissa maailmalla tunnetuissa järjestöissä. Oman naapurustonkin hyväksi tehtävät jutut ovat varmasti yhtä palkitsevaa ja tärkeää toimintaa kuin kv-työ. Vähän eri tasolla vain.
PoistaPassiiviselta tuholta pelastaa vain aktiivinen toiminta - ei telkkarin ääressä marmatus, jota niin moni kuitenkin harrastaa.
Vapaaehtoistyö tosiaan kunniaan. Itsekin teen vähän käännöstöitä, mutta tuntuu, että voisi tehdä niin paljon enemmänkin. Oikeastihan vapaaehtoistyö antaa antajalleen melkein eniten.
VastaaPoistaMaailma kylässä -festarit kuuluu ehdottomasti omiin suunnitelmiin kuten jokaisena vuonna. Vieraana tosin. Täytyy kyllä myöntää, että olen useana vuonna miettinyt osallistumista myös vapaaehtoistyöntekijänä. Kiitos tästä muistutuksesta :)
Loistava kuulla. Sellaista mielestäni vapaaehtoistyön kuuluu olla: oma pieni panos, koska meillä kuitenkin on siihen varaa. Ja hyvä vain, jos tuntuu siltä, että enemmänkin voisi antaa - ehkä joskus vielä teetkin enemmän. Ilon kautta! ;)
PoistaEhkäpä törmätään Maailmankylässä. Jos tunnistat Eetin pöytäin takaa, huikkaa ihmeessä blogistitervehdys!
Hei, kiva postaus. Vai että sinäkin olet ollut Maailmanvaihdon kautta vapaaehtoisena :) Myös minä, Meksikossa 08-09. Olisihan se ihanaa tehdä kaikkea vapaaehtoistyötä, mutta valitettavaa on se, että yleensä juuri tuollaiset jää muiden kiireiden (koulu+työ) takia vähemmälle:/
VastaaPoistaHei Inita, kiva kuulla! Ja Maailmanvaihdon kautta koko juttu (blogi, reissut yms. yms.) tosiaan aikoinaan alkoi... :)
PoistaTotta, että harvempi vapaaehtoistyöllä koskaan elää... Onnekasta kyllä on voida käydä kouluja ja saada palkallista työtä, josta toivottavasti myös nauttii. Kun palkkatyöt tai elämä kuitenkin noin muuten meitä onnekkaita länsimaalaisia kakaroita joskus jurppii, on hyvä muistaa välillä antaa yhteiskunnalle vähän takaisin - ja saada siinä itselleen ehkä vähän enemmänkin, niin paradoksaaliselta kuin ehkä kuulostaakin. Maailmanvaihtarina uskon, että kuitenkin tiedät ilmiön. Jotenkin niin, että "antaminen on saamista..." (Vaikkei se oma panos aina edes tunnu miltään panokselta... eli lopulta koko homma onkin vain yhtä saamista? Eli kaikki paljastuukin vain yhdeksi suureksi kliseeksi... :D)
Kurkkasin blogiasi, hyvä meininki!