lauantai 22. lokakuuta 2011

Eettisyys: Kuinka paljon yksittäisen kuluttajan ostopäätökset merkitsevät?

Nämä sikarit toin hyvillä mielin tuliaisiksi, koska ne olivat maanviljelijän henkilökohtainen lahja. Tupakoisinko silti, kun tiedän minkälaiseen alan tupakan viljeleminen vie ruokakasveilta?

Tiesitkö, että banaaneja on kärrätty ympäri maailman kirjaimellisesti tuhansien ihmisten verellä?
Viittaan United Fruit Companyn (nyk. Chiquita) vuonna 1928 toteuttamaan banaanityöläisten joukkomurhaan. (Kuolleiden lukumäärän lähteenä käytän itse Eduardo Galeanon Amerikan historian klassikkoa "Las venas abiertas de América Latina".) Banaanityöläisten olosuhteet eivät nykyäänkään ole hirvittävän kehuttavat (esim. Panama, Kolumbia, Nicaragua).

Entä tiesitkö, että jouduin itse todistamaan arkielämässäni hyvin käytännöllisesti, kuinka yhdessä maailman suurimmista kaakaon- ja kahvintuottajamaista paikalliset saavat itse käyttöönsä pelkän sekundan, joka kaakao- ja kahviteollisuuden viennistä jää yli? Kirjoitin kokemuksestani mm. tässä Fifissä julkaistussa kirjoituksessa.

En tiedä, kuinka paljon paikallisia osaavat tällaiset asiat nyppiä, mutta minusta asetelmassa on jotain vähän nurinkurista: Me ulkomailta ostamme paikallisten tuotteet niin kalliilla, ettei heillä ole enää varaa omiin tuotteisiinsa, koska ketään paikallista rahakasta vallanpitäjää (näissä maissa raha ja valta periytyvät yhdessä poikkeuksetta, ja asetelma on vaikeasti käännettävissä) ei kiinnosta huolehtia viennin säännöstelystä niin, että omalle maalle riittäisi. Kuinka paljon meillä ostajilla oikeastaan olisi asiaan sanomista?

--

Elintarvikemarkkinat ovat jo satojen vuosien ajan olleet enemmän tai vähemmän maailmanlaajuiset (alkaen mausteista, sokerista ja kahvista), ja globaalistuminen jatkuu mitä kauempaa ja mitä eksoottisempia hedelmiä ulottuvillemme jopa arkipöytäämme kärrätään. Käyttämäni esimerkit eivät kaikki ole ajankohtaisia, mutta niissä näkyy alunperin muutaman kaupparatsun idean leviäminen länteen yleiseksi "tarpeeksi" tai "vaatimukseksi".

Kuinka monta kofeiini-, sokeri-, tai suklaariippuvaista tätäkin tekstiä lukee? (Tätä tekstiäkin itse asiassa taitaa kirjoittaa ainakin jossakin määrin kahta viimeistä luokkaa edustava tyyppi.)

Ennen Kolumbiaan matkustamista en juurikaan kiinnittänyt huomiota, mistä ostamani banaanit ovat kotoisin, mutta paluuni jälkeen olen ainakin pari kertaa jättänyt banaanit kauppaan, kun ainoat tarjolla olevat olivat kotoisin Kolumbiasta. En ajattele protestoivani United Fruit Companyn (Chiquitan) murhaajia vastaan; mutten toisaalta halua tukea minkäänlaista yhteistyötä sellaisen maan kanssa, joka ei huolehdi kansalaistensa oikeuksista, jos näillä ei ole rahaa oikeuksiaan ostaa.

--

Suomessa ostaessasi reilun kaupan kahvia, ruokosokeria taikka banaaneja et kaiken järjen mukaan tietenkään voi olla varma valintasi tärkeydestä yksittäisen maanviljelijän elämänlaadulle. Voit tietenkin toivoa parasta ja sitä, että valintasi osana joukkovoimatrendiä viestii yrityksille, minkälaista toimintaa niiltä odotat - että olet ehkä jopa valmis jättämään tuotteen hyllyyn, jos sen tuotantoketjusta paljastuu tarpeeksi röyhkeyksiä.

Onko parempi ostaa "reilua" vai jättää tuotteet kokonaan ostamatta? Sitä punnitsen itsekin, mutten ainakaan kanna syyllisyyttä siitä, että jätän jotakin ostamatta.


Arvostettu huonekalupuu tiikki kasvaa pelloilla jopa kaksikymmentä vuotta tuottamatta ruokaa tai rahaa. Tiikkiä onkin varaa viljellä vain rikkailla maanomistajilla, jotka usein ovat ostaneet maansa rahanarvosta hämääntyneiltä maanviljelijöiltä. Kehitystä kauhistellaan mm. kolumbialaisissa viljelijäyhdistyksissä.

Mikäli eivät ole erehtyneet viljelemään maillaan pelkästään ei-syötäviä kasveja, kuten tiikkiä, tupakkaa ja kokaa - mitä näkyy kyllä valitettavasti sitäkin - pienet maanviljelijät elävät maistaan kyllä ilman minun ostamiani banaanejakaan. Ostamatta jätettyjen tuotteiden hinta on ainoastaan välittäjiltä pois.

Eteläisessä maassa ruoan viljelijä elää maansa antimista aina, vaikka kuinka alas ruoan hinta laskisi.

--

Kuinka paljon pohjoinen kuluttaja voi vaikuttaa markkinoilla kiertäviin tuotteisiin? Kuinka paljon pohjoisena kuluttajana tiedät ostamiesi tuotteiden eettisestä hinnasta?

Kuinka paljon on kyse omasta mukavuudenhalustasi ja kuinka paljon laiskuudestasi ottaa selvää?

Minä myönnän, etten paljonkaan tiedä, mutta minua on alkanut kiinnostaa. Ihmeitä ei tapahdu yön aikana, mutta ehkä jonain päivänä kiinnostaa vielä tarpeeksi. Onko muilla samanlaisia tunteita?

--

Tutkimusretken voi aloittaa vaikka seuraavalta sivustolta: Eetti.fi

3 kommenttia:

  1. Moi,

    Mulla on ihan samanalaisia tunteita. Tuntuu järjettömältä lähteä rämpimään läpi informaatioviidakon, kun FAKTOJA on niin hankala tällaisen perustallaajan erottaa siitä, mikä on kirjoitettu puhtaasti markkinamielessä. Olen monesti yrittänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja selvittää paremmin mitä ostokseni oikeasti merkkaavat ja _kenelle_, mutta se tuntuu tietyssä mielessä todella hankalalta ja verkkaiselta projektilta, joten olen yhtä usein päätynyt siihen ratkaisuun, että tuote jää ostamatta. Nyt, kun kaupunkiini tulee reilun kaupan kahvinviljelijä, joka on tavattavissa torstaina, ajattelin mennä kysymään kuinka hän kokee reilun kaupan tuotteiden reiluuden. Jospa hällä olisi valaisevaa informaatiota ainakin tästä reilun kaupan jutusta.

    VastaaPoista
  2. Heip, Inna!

    Nyt pääsitkin olennaisen asian juurille: mihin lähteisiin ja väitteisiin todella on syytä luottaa; tai mihin tulisi suhtautua terveen skeptisesti/kriittisesti? Kriittinen (arvostelukykyinen) tulisi mielestäni olla aina, ainakin tietenkin pyrkiä siihen.

    Yhtä tärkeää kuin tiedon saaminen on tietää myös tiedon tarjoajan tausta. Siitä todennäköisesti selviää mahdolliset taustatekijät ja motiivit tietyn kolikonpuolen kertomiseen. Toivon postauksessa mainitsemani sivuston (eetti.fi) olevan tällainen mahdollisimman objektiivisesti asiaa valvova taho/media.

    Jos on epäilyjä (tai vaikkei olisikaan), aina on hyvä esittää kysymyksiä. Toivottavasti pääset kysymään tältä kahvinviljelijältä hänen mielipidettään. :) (Joskin hän on varmaan siihen ainakin hyvin tyytyväinen, että on päässyt reilunkaupan järjestön kautta niinkin kauas kotimaastaan kuin eksoottinen Suomi! :D)

    VastaaPoista
  3. Mielenkiinnolla odotan kyllä tämän kahvinviljelijän tapaamista (jos en tapani mukaan taas ajaudu jonnekin muualle silloin), että pääsen kuulemaan jostakin muusta kuin kaupan näkökulmasta Reilun Kaupan Reiluuden!
    Selailin linkittämääsi sivustoa ja näyttääkin ihan hyvältä tämä eetti.fi:)

    VastaaPoista