Tanssia, joogaa ja vapaata teatteria

Suoraan asiaan: tällä viikolla ei ole ollut ylimäärin aikaa pysähtyä kirjoituskoneen ääreen, elämän on täyttänyt se palkitsevin tapa väsyttää itsensä päivän töistä, ruumiillinen työ. Tämä viikko on ollut siitä poikkeus, että töitä lasten parissa ei ole ollut kuin yhtenä päivänä. Olen hyödyntänyt vapautuneen ajan käyttämällä sen uusiin harrastuksiini - jotka kylläkin otan varsin vakavasti: kaikki hauska on vakavasti otettava asia.

Sunnuntaista tiistaihin olen osallistunut joka ilta kolmesta neljään tuntia kestäviin teatteriharjoituksiin eläinoikeusryhmän kanssa. Sen päälle olen joka päivä harjoitellut tanssia parisen tuntia loistavan (ja pro-bono-) opettajani kanssa.

Tämä on latinomaahan muuttamisen etuja. Ensiluokkainen tanssiopettaja löytyy vaikka kaveripiiristä. Viikon harjoittelun jälkeen olen jo suurin piirtein ottanut hallintaani paikallisen salsan salat, ja vannon tanssivani vielä vuoden lopussa kuin natiivi - koska täällä tanssivat kaikki. Olen myös löytämässä tanssin (salsan, cumbian, reggaetonin, merenguen, valssin... ja hitto vie, kaikkien niiden pyörähdystenkin!) todellisen ilon. Olemme opettelemassa käytännön tanssitaitoa, ja ilo on juurikin oppimisessa ja onnistumisen hetkessä - kun yhtäkkiä tajuaa, mistä on kyse, ja kuin huomaamatta sitä jo tanssiikin: salsaa, ei mekaanisesti jokaista askelta miettien, vaan luontevasti musiikin rytmiä seuraten. Viimeisimmissä harjoituksissa olen saanut aivan käsittämättömiä, vaivoin päättyviä naurukohtauksia kesken tanssin tajutessani, mitä olen tekemässä (tanssimassa!). Hallitsemattoman nauruni myötä ilmaan on purkautunut paitsi kaikki se ilo, jota tunnen oppimistilanteesta, myös suuri huojennus siitä, että todella pystyn tähän; ja kaikki se epäusko tai pelko, etten ehkä pystyisikään.

Torstai oli tanssin suhteen lepopäivä, mutta hyödynsin vapaan aamun käyttääkseni aikaa kuntosalilla joogan perusteiden kertaamiseen: olen ottanut vastuukseni pienen eläinteatteriryhmämme liikkuvuudesta ja kehotietoisuudesta huolehtimisen. Tiistaina jokakertainen lämmittelyosuutemme hoidettiin johdossani pienellä johdannolla joogaan.

kuva: peakthreapists.co.uk

Olen huomannut tässä matkan varrella omaksuneeni vähitellen aivan uuden liikkuvuuden.(Yhtenä esimerkkinä taivuin eräänä päivänä seisaaltani siltaan, vaikken voi käsittääkään miten se yhtäkkiä oli mahdollista, tällä säännöttömällä harjoituksella, jota en ole edes harrastanut; sillä ennen tämä silta oli nostettava makuulta... Joka tapauksessa seuraavaksi oppilistalla odottaa siis se käsilläseisonta!)

Yhdessä eläinteatteriryhmän kanssa oleminen ja liikkuminen - ja kaikki se, mitä olen ryhmän kanssa oppinut mm. yleisön edessä vapautumisesta, ruumiinkielen hyväksikäyttämisestä ja voimallisuudesta, sai minut ajattelemaan, että voisin itsekin jakaa jotain mitä osaan ja tunnen vaikken ehkä täydellisesti, siitä vähästäkin mitä tiedän saattaa olla hyötyä koko ryhmälle. Ja hyvin alustus tiistaina myös otettiin vastaan.

Sunnuntaina jatkamme ja syvennämme - mitä varten joudun itsekin kertaamaan mitä kaikkea joogasta tai ylipäätään ruumiinhallinnasta tiedän ja mitä pystyn opettamaan... ja joudun miettimään kaiken vielä espanjaksi.

Mitä voin sanoa? Minut on luotu näitä haasteita varten. ;)