Minulle on matkani aikana sanottu niin ihania asioita, olen saanut osakseni niin paljon lämpöä, rakkautta ja hyvyyttä, että entinen minäni tahtoisi sanoa sitä epäoikeutetun paljoksikin. Viimeksi viime yönä minua omien sanojensa mukaan hädin tuskin tunteva saman illan (raakaruokaillan) tuttu kertoi hyvästellessä minusta aivan paistavan valo. (Ette edes arvaa, miten otettu olin noistakin sanoista. :)) Arvelin hänelle sen johtuvan vain siitä, että olin ja olen vain niin onnellinen, että se sädehtii jo ulospäin. Miksi onnea yleensäkään pitäisi kätkeä nyrpeän naaman taakse? Pelokkaat varmasti keksivät muka-syitä. Heittäytymällä olen kuitenkin saanut enemmän kuin olisin ikinä voinut kuvitella saavani, jos en olisi uskaltanut ottaa vastaan, tarttua kädestä, halata, koskettaa, vaikuttaa.
Vielä eilisen raakailtaman kokeneena olen entistä varmempi, mitä juuri nyt kuuluu tehdä ja haluan tehdä (kaiken muun muassa). Elämä vain rullaa kohti väistämättömiä asioita. Olen yhtäkkiä varmemmin kuin koskaan sitä mieltä, että NYT on aika toimia ja panostaa siihen, mikä on jo kauan kutsunut taustalla: alkaa toden teolla kokeellisen keittiön haltuunottoon. Viherpirtelöitä, tuorepuuroja, marjoja, raakajälkkäreitä, viljattomia kräkkereitä ja itujakin on puuhailtu silloin tällöin, enemmän ja vähemmän aktiivisesti ehkä parin vuoden ajan. (Vai milloinkohan ensimmäistä kertaa eksyin Nooran Kemikaalicocktailia lukemaan...)
Mutta koskaan ei ole oikein tullut tällaista fiilistä kuin nyt... miltä tuntuisi pyöräyttää joskus oikein esteettisesti jumalaisen näköisiä ja tajunnanräjäyttäviä raakaruoka-annoksia? Teemu ja Aaro näyttivät minulle ja parillekymmenelle muulle eilen vähän esimakua.
Koska unelmien ja päämäärien saavuttaminen monessa tapauksessa edistyy huomattavasti tavoitteiden julkilausumisella, kerron teille nyt mitä juuri tänään Oulun ravintola Vintissä lounaalla, täynnä kiitollisuutta hyvää ruokaa kohtaan (oli se kypsennettyä, viljapitoista taikka jopa maidollistakin, kunhan se palvelee tarkoituksensa kokonaisvaltaisen temppelimme ruokana), päätin.
Olen päättänyt taikoutua tämän syksyn ja talven aikana oman elämäni (raa'an) keittiön, rakkauden ja hyvinvoinnin jumalattareksi. Tiedätte mitä se tällä virralla ja energialla tietää, tiedättehän. :)
Rakkautta teidänkin elämänne kaikkiin osa-alueisiin. Muistakaa rakastaa itseänne ja toisianne!
Loistava on myös kirjoituksesi ja lupauksesi. Minä puolestani lupaan kokeilla ohjeitasi. (siis olettaen että aiot niitä tässä mediassa jakaa ;)
VastaaPoistaKiitos, Jukka! Hyvyyttä tulen varmasti jakamaan, missä muodossa, en tiedä vielä. Toivottavasti tarina saa jatkoa tänne Loimuavankin puolelle. Hitaasti kiirehtäen. :)
VastaaPoista